Vaikka Sinikan paarin mystisestä takahuoneesta kantautui ensimmäisten kierrosten aikana Donkey Kongalaisille ah niin kotoisia bongojen läpsyttelyääniä, ei voittotuoppia herunut. Hyvä kun herui pisteitä edes! Kuten Petri visan päätteeksi totesi, joukkeemme "menestys oli tällä kertaa huono".
Se, että sanaa menestys voi tässä yhteydessä edes käyttää, viestii uskosta tulevaan. Vielä on tiistaita jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä, vielä voimme voittaa maljan ja nimemme siihen saada.
Eilisestä visasta voin kyllä todeta, että jos allekirjoittanut ikinä mielenkiintoista musiikkia kuunnellessaan osaisi lukea levyn kansia tai olla kiinnostuneempi kyseisestä artistista, olisimme pärjänneet eilen oikein hyvin. Tahdon tällä savokarjalaisen kierolla ilmaisulla kehaista siis eilisen tuomarin kivakivoja musiikkivalintoja.
Ja onnea Noonille onnea! Myös Ompelukonelaisten menestys lämmittää toki.
Visa meni tällä kertaa niin kuin pitikin eli Donkey Konga voitti. Erityisen makean voitosta tekee se, että pääsimme näyttämään poikakuorolaisille piirongin paikan. Vaikka kyllä vähän epäilimme että hävisivät tahallaan.
Visan alku meni aika jännäksi, sillä joukkueemme iskelmämusiikkituntemusydinosaamisen ydinosaajat Susanna ja Reetta saapuivat paikalle vasta ensimmäisen kappaleen viimeisten sävelten soidessa. Kanssakongalaisten yritykset kuvailla kappaletta ("joku mies") eivät arvatenkaan tuottaneet tulosta. Aika monista muistakin kysymyksistä saimme pyöreät nollat. Siitä ei kuitenkaan ole syyttäminen Pupuliiman tuomareita, visa oli tälläkin kertaa hyvin ja monipuolisesti laadittu.
Visan ulkopuolelta eniten keskustelua pöydässämme herätti Kylien vyötärönympärys.
Kausipisteiden kannalta tilanne on kutkuttava, sillä Donkey Konga on laskelmieni mukaan Rootsin kanssa tasoissa 13 pisteellä (Poikakuoro 19, Uunot 10, muilla vähemmän).
Mattimyöhänen tässä kommentoi, viikon myöhässä. Kirjoitin tämän jo viime viikolla mutta jäi postaamatta...
Elikkä viime tiistaista vielä. Kuten on jo sanottukin useaan otteeseen, hyvän visan vetivät joukkuetoverimme. Kysymykset olivat hyvin mietittyjä ja ennen kaikkea HAUSKOJA! Etenkin inuiitti-ääntelöt ja kumilapaset kirvoittivat mojovat naurut musavisakansan keskuudessa. Mongolien lauleloksihan niitä kurnutuksia veikattiin, ei ihan osunut nappiin. Kumilapasista taas olisi voinut saada paremmin selvää jos olisi juonut mäyräkoiran pohjiksi. Jaskahan vähän vihjaisikin visaa edeltävässä postauksessaan että "kannattaa juoda mahdollisimman paljon kaljaa".
... toisaalta, kaljaahan kannattaa aina juoda mahdollisimman paljon. Nam!
Se Buffy-aiheinen kymysys ei olisi voinut sattua parempaan paikkaan - olihan joukkueessamme varajäsenenä paikalla Rovaniemen kovin (tai kuulemma ainakin toiseksi kovin) Buffy-fanittaja Piia. Ja tästä Buffy-obsessiosta tuomari-paroilla ei tietty ollut hajuakaan.
Pienistä onnenpotkuista ja kovasta aivonystyröiden hieronnasta huolimatta ei päästy finaaliin, mutta ainakin omalta osaltani voin sanoa että olen tyytyväinen illan tulokseen. Näinkin kovatasoisessa seurassa sekä Antittomana ja Jaskattomana oli neljäs sija hyvä saavutus.
Tsemiä vaan kaikille tämänpäiväiseen visaan! Täytyykin tästä lähtä kohti Karhua. Kellään ei tuntunut olevan hajuakaan kenen tuomarivuoro on, jännityksellä odotan.
Viime aikoina on tullut katsottua joitakin menneiden vuosikymmenten brittikomedioita. Musavisa on saastuttanut mieleni niin syvästi että en malta olla keksimättä visakysymyksiä näkemästäni.
1. Missä 1970-luvun tv-sarjassa esiintyi yhtye nimeltä The Rutles?
2. Kenen koomikon hahmo Loadsamoney esiintyi myös Top of the Popsissa 1980-luvulla?
3. Missä 1990-luvun tv-sarjassa seikkailivat rokkaavat salapoliisit Glam Metal Detectives?
Vastaukset löytyvät kommenteista.
Lisäsin tuohon DK-lokin etusivun laitaan linkit kongalaisten Audioscrobbler-sivuille. Joukkueemme naispuoliset jäsenet eivät ole lähteneet mukaan musiikilliseen itsensäpaljasteluun.
Itselleni tulee tänään täyteen kolme kuukautta aktiivista audioscrobblailua. Jos jotain yhteenvetoa asiasta haluaa vetää niin tuoltahan se näyttää. Top-listoja ei kannata kyllä liiaksi tuijotella, sillä allekirjoittaneen musiikinkuuntelusta suurin osa on ns. pitkää häntää.
Visaa valmistellessa tuli jotenkin paranoidi olo kun Audioscrobbleriin tiedot lähettävä ohjelma piti muistaa kytkeä pois päältä. Nyt voin taas kuunnella musiikkia vapaasti ja vapautuneesti.
Muiden musavisalaisten kuuntelutottumuksia voi myös kytätä.
Tuli sitten pidettyä musavisa. Ensimmäisen kierroksen läpisohlauksen jälkeen saatiin asiat jotakuinkin rullaamaan ja roolijakoon jotain tolkkua: Antti puhuu ja minä lasken. Ensimmäisen visakaljan juomiseen meni kolmatta tuntia, sen verran kovasti jännitti.
Omiin kysymyksiini olen ihan tyytyväinen. Helpoiksi tarkoitetut kysymykset pääsääntöisesti tiedettiin ja vaikeista kysymyksistäkin ainakin joku tiesi jotakin. Yllättävän huonosti ihmiset ymmärsivät kuunnella kappaleiden sanoituksia: Yes-kysymyksen biisissä laulettiin yhtyeen nimi ties kuinka monesti, sama juttu Organ/Argon-kysymyksen kanssa. Vaan eipä niitä sanoja kyllä itsekään tule juuri kuunneltua silloin kun on kysymyspaperi nenän alla.
Vähän harmitti että hankaliksi suunnitellut megapläjäykset tiedettiin lähes samantien. Ja ihan oikeasti on pelkkää sattumaa että molemmilla kerroilla palkinnot menivät Uunojen pöytään.
Finaalin voitti taas kerran Poikakuoro (13/22).
KAUSIPISTEET (noin):
Poikakuoro 18 p.
Roots 11 p.
Donkey Konga 10 p.
No1 9 p.
Ässät 8 p.
Kipusiskot 6 p.
Hupakot, Pupuliima 5 p.
Nokkaeläimet 2 p.
loput joukkueet 1 p.
Rootsi-Tontsaa meinaa tämän illan visa vähän jännittää. Voin kuitenkin vakuuttaa että ensikertalaista visanpitäjää jänskättää vielä enemmän. Kysymyksiä ollaan co-host Antin kanssa väsäilty viime viikot kumpikin tahollaan, eilen sitten soviteltiin playlistejä kohdalleen. Ammattitermeillä sanottuna luvassa on "eklektinen selektio". Antin kysymyksiä selatessa tunnen jonkinasteista helpotusta siitä että olen tiskin toisella puolella enkä ns. vastaanottavassa päässä. Omat kysymykseni olen yrittänyt laatia niin että samassa kysymyssarjassa olisi sekä helppoja (kukaan ei tule tänä iltana jäämään nollille) että vähän kinkkisempiäkin arvuutteluja. Luku- ja kuuntelutaitoisille on joissakin kysymyksissä/biiseissä tarjolla myös pientä vihjeentynkää jos ei oikeaa vastausta löydy refleksinomaisesti selkärangasta.
Yleisenä ohjena illan visaa varten voisin sanoa että kaljaa kannattaa juoda mahdollisimman paljon ennen visaa ja etenkin visan aikana. Mielessä kannattaa myös pitää lainaus tämän päivän irkkihoroskoopista (skorpioni): "Järkevin valinta ei ole voittoisin valinta."
Niin, ja Antti on hommannut ensimmäiseen megaloosterikysymykseen sen verran timanttisen palkinnon että kannattaa sitä ainakin tulla kärkkymään.
Tämä iltana tarvitaan erityistaitoja. Donkey Konga joutuu kisaamaan rampana: sekä Antti että Jaska siemailevat tuopposiaan tuomarin valkoisen peruukin lomasta. Koska joukkueemme vajavaisuus on ollut ennakoitavissa (tästä illasta ja sen aiheuttamista paineista on puhuttu jo kuukausia aikaisemmin), olemme me jäljelle jäävät jäsenet varautuneet tilanteeseen houkuttelemalla meille vahvistusta. No joku voi sanoa että sitähän saa tiskiltä, mutta meilläpä onkin ihan pelinainen buukattuna: Piia astuu tiimiin!
Nyt jännitettäväksi jääkin enää että minkä pyödän saamme. Pienet tosissaan otettavat ilot ovat elämän suola jeh.
DOOONKEYYYY KONNGAAA VOITTTAAAAAAAA!
Huolellisesta visakunnon kohottamisesta huolimatta eilinen ilta ei ollut Donkey Kongan. Pariin kysymykseen saatiin täysin tai ainakin melkein täydelliset vastaukset, mutta liian moneen kysymykseen vastattiin vähän sinne päin ja joihinkin jopa ns. stetson-menetelmällä eli hatusta vetämällä. Lisäksi menetettiin pisteitä rikkomalla musavisailun pyhää ensimmäistä sääntöä: "Epävarmoissa tilanteissa ensimmäinen mieleentuleva vastaus on suurella todennäköisyydellä oikea eikä sitä saa vaihtaa vaikka mieli tekisi." Vaikka pyörimmekin koko visan ajan keskikastissa, joukkuehenki oli silti kiitettävän vahva ja muutamia loistavia yksilösuorituksiakin nähtiin. Tällä kertaa sijoitus oli siis neljäs tai viides tai jotain sinne päin ja jouduimme taas kerran tyytymään pelkkään läsnäripisteeseen.
Ensi kerralla visan tunaroi allekirjoittanut yhdessä Antin kanssa. Jos Donkey Konga pärjää niin kyse on törkeästä kotiinpäin vetämäisestä ja tuomareiden epärehellisyydestä. Eiliset tuomarit Lauri ja se toinen nostivat riman korkealle esittämällä osan visailukappaleista kitaran säestyksellä. Voin luvata että emme tule laulamaan tai soittamaan itse mitään.
Tänään pongoillaan! Koska joukkueemme ei viime visoissa ole ollut aivan tyytyväinen suoritukseensa, on tänään bongoilun paikka. Mikään muu laji ei taida valmentaa tähän kisaan paremmin kuin ehtoijen Dokey Konga -pongojen mätkyttäminen. Pulssi nousee ja hiki kirpoaa ohimoille.
Ja tänään on se mystinen naistenpäivä. Miun kielellisessä ymmärtämyksessäni naistenpäivä on kullakin naisella kerran kuukaudessa (eikä vuodessa) ja se saattaa kestää viikonkin. Että miehen logiikalla on varmaan tämä päivä nimetty. Mutta jatkan tyytyväisenä sen vadelmaleivoksen makustelua, jonka sain tämän hämäräperäisen juhlapäivän johdosta.
Iltaa ootellen,
Reeee
Huh, Ässien tuomaroima visa oli ainakin allekirjoittaneen musavisahistorian vaikein. Kysymyksissä sinänsä ei ole mitään valittamista, eivät vaan suurimmaksi osaksi osuneet joukkueemme keskeiselle ydinosaamisalueelle, mikä se sitten lieneekään. Itse asiassa koko alkuvuoden olimme pelonsekaisin tuntein odottaneet Ässien hevivisaa, joten ihan täytenä yllätyksenä eilinen ei tullut. Vaikka ei niitä hevirokkikysymyksiä ihan niin paljon sitten kuitenkaan ollut.
Donkey Konga nappasi taas yhden säälipisteen, vaikka alku olikin yleiseen tasoon nähden vahva. Ensimmäisen kierroksen voitimme tasapisteillä Poikakuoron kanssa. Henkilökohtaisesti suurimpana saavutuksenani tiesin että a) Wigwamin b) Dark Albumilla taustalaulajat ovat c) Pave Maijanen ja Kojo. Kakkoskierrokselta keräiltiin jämäpisteitä, mutta yllättäen päästiin taas kuitenkin finaaliin, joka meni kyllä ihan marjanpoiminnaksi.
